digioppija

Digiperustaidot Suomessa – digiosaaminen valjastaa virtuaaliset työkalut kuluttajien ja yritysten käyttöön

Digivirta kohisee eteenpäin vauhdilla, ja lähestulkoon kaikki asiat voidaan 2020-luvulla hoitaa netissä. Älypuhelin on ahkerassa käytössä töissä ja vapaalla, ja digitalisaatio synnyttää jatkuvasti uusia netin käyttökohteita. Edes alalla ei ole väliä, sillä digiperustaidot ovat jo erottamaton osa yleissivistystä. 

Suomessa jokaisen henkilön on vuoteen 2025 mennessä tarkoitus olla oman elämänsä digiasiantuntija. Myös Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto työskentelevät ahkerasti lukuisten digitaalista osaamista kehittävien hankkeiden parissa, ja etsivät keinoja työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin vastaamiseksi. 

Pelko kelkasta putoamisesta kiirii kuitenkin kintereillä ja moni ryhmä maassamme vaatii erityishuomiota digitaalisen osaamisensa kehittämiseen.

Mikä digiosaaminen?

Digiosaaminen nostetaan vuonna 2022 jalustalle uutena kansalaistaitona. Käytännössä digitaidot ovat olleet tarpeen jo kauan, ja tarkoittavat digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämistä, hallintaa ja ohjausta erilaisilla kanavilla ja sähköisillä keinoilla. 

Kyseessä voi olla sähköinen ajanvarausjärjestelmä, matkakortin lataaminen netissä, verkkopankkimaksaminen, nettiostokset tai asiointi valtion virallisissa kohteissa, kuten OmaVerossa. Myös etäkokouksien käytännöt ja yhteisöllisen työskentelyn menetelmien, kuten Slackin, Trellon, Microsoft Teamsin, hallinta kuuluu digiosaamiseen. 

Neljä digiosaamisen tasoa

Halutun tehtävän tekeminen edellyttää ohjelmistoa tai sovellusta, ja digitaalinen tekeminen vaatii riittävää osaamista. Tilastokeskus eritteli vuoden 2019 tutkimuksessaan eri digiosaamisen tasot seuraavasti:

  • digiekspertti
  • digiosaaja
  • digipärjääjä 
  • digiputoaja.

Neliportainen saamiskehikko pureutuu suomalaisiin palkansaajiin, ja sitä käytetään ajattelun apuna erilaisissa digiosaamisen kehittämishankkeissa. Suurin osa väestöstä tunnistaa itsensä osaajaksi tai pärjääjäksi, kun taas eksperttinä itseään pitää vain on 10 % kyselyyn vastaajista. Putoajia arvioidaan olevan 1 %, mutta luvun tarkka määrittäminen on hankalaa. Ihmisillä kun on taipumusta arvioida omien taitojensa laajuutta ja syvyyttä yläkanttiin.

Digi mukaan arkeen yksityisen ja julkisen sektorin voimin

Suomessa kaikki henkilöt voivat iästään, asuinpaikastaan tai työnimikkeestään riippumatta hyötyä digitaalisesta kehityksestä. Yhteiskunnan asema paranee, kun teknologinen infrastruktuuri vahvistuu, tieto on turvallista, luotettavaa ja helposti saavutettavaa. Digitaitojen käytettävyys, tuki ja vuorovaikutteisuus seuraavat perässä, ja alleviivaavat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia digitaitojen hankkimiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen. 

Mikään taho ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole yksin vastuussa Suomen digitaalista kehityksestä ja sen kestävyydestä. Digitaidot painottuvat luonnontiede- ja teknologia-aloille, mutta digitalisaatiosta on hyötyä humanistitieteissäkin. Tie kohti huippua on tasapainottelua teknologian kehittäjien, palveluntarjoajien, erilaisten yhteisöjen, työpaikkojen, oppilaitosten sekä poliittisten päättäjien välillä. 

Esimerkiksi 5G-verkkko tulee mahdollistamaan monia digitaaliasia käyttötarpeita, ja viemään nettiyhteyden sellaisillekin alueille, joilla kantavuus on toistaiseksi ollut huono. Muita virstanpylväitä digitalisaatiossa ovat olleet Kelan ja neuvolan yhteistyössä kehittämä digitaalinen vanhemmuuspakkaus, eri oppilaitosten ja kurssikeskusten digitutorjärjestelmät, työpaikoilla hyödynnettävä digihyvinvoinnin huoneentaulu sekä erilaiset teknologian pelisääntöjä avaavat viestintäkampanjat.

Digitaalisten valmiuksien parantaminen lähtee itsestä

Erilaiset maailmantilanteet ovat joudattaneet ihmisten, yritysten, tuotteiden ja palveluiden siirtymistä nettiin. Etätyö ja -opiskelu ovat lisääntyneet, ja IT-arkkitehtuuri ja -ohjelmistot tulleet osaksi arkea. Ja luonnollisesti viihde kuten suoratoistopalvelut ja pelit ovat yhä tärkeämpi osa vapaa-ajan viettoa.

Työnkuvaan ovat astuneet uusien raportointi- ja analysointityökalujen hyödyntäminen, b-to-b digimyynti, palvelujen digitalisointi, verkkokaupan kehittäminen, hakukoneoptimointi, analysointityökalujen hyödyntäminen sekä mainosvideoiden ja podcastien tekeminen. Pilvipalvelut, tekoäly- ja koneoppimisosaaminen, sovellusten kehittäminen, suunnittelu, ohjelmointi, automatiikka ja robotiikka pureutuvat vielä syvemmin digiosaamisen ytimeen.

Vaikka moderni digiosaaja ei tarvitse virallisia kursseja tai todistuksia taitojensa todistamiseen, on oman digiosaamisen esille tuonti ja markkinointi tärkeä taito. Digitaaliseksi käyntikortiksi käy blogi, sosiaalisen median profiili ja työn tai harrastuksen kautta kertynyt verkko-osaaminen. 

Digitaalista osaamisesta on myös mahdollista harjoitella ja opiskella osana jatkuvaa henkilökohtaista kehitystyötä. Internet on täynnä uusia sovelluksia, opetusvideoita ja artikkeleita, ja monissa Kansanopistoissa toimii erityinen digiryhmä, josta oppia perusdigitaitoja. 

Vahva medialukutaito kuluu digiosaamiseen 

Digiosaaminen edellyttää teknisten taitojen lisäksi vahvaa medialukutaitoa, jotta netissä olevaa suurta datamäärää on mahdollista jäsentää ja prosessoida oikealla lailla.

Hyvä medialukutaito tarkoittaa kykyä tulkita ja arvioida saatua tietoa, tuottaa erilaisia mediasisältöjä ja toimia mediaympäristöissä hyvien tapojen mukaisesti. Ensiaskeleet otetaan jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, mutta aikuisillekin tekee hyvää kerrata
mediasisältöjen tulkintaan ja sen vaikutusten ymmärtäminen tarvittavat taidot. 

Tavoitteena on, että digikuluttaja pystyy tunnistamaan mediasisällöistä erilaisia vaikuttamisen keinoja, osaa etsiä luotettavaa tietoa ja välttää valeuutisia sekä ymmärtää algoritmien vaikutukset digitaalisessa mediassa. Taitava digiajan ihminen osaa kuvata ja perustella omia mediankäyttötottumuksiaan ja kunnioittaa yksilöllisiä mediankäyttötapoja.

Uhkana digisyrjäytyminen – miten Suomi vastaa?

Tilastokeskuksen tutkimuksesta huolimatta arvioidaan, että Suomessa saattaa olla jopa yli miljoona kansalaista, joiden digitaidot eivät riitä itsenäiseen verkossa asiointiin. Esimerkiksi ikä, tuloluokka, koulutustaso tai kielitaidottomuus saattaa tiputtaa kuluttajan useampien palveluiden ulkopuolelle. 

Vanha kansa tarvitsee tukea laitteiden ja ohjelmistojen käytössä nuorta käyttäjäkuntaa enemmän, mutta myös englanninkielen taidon merkitys korostuu useissa ohjelmistoissa. Pahimmillaan digitalisaatio ei ole elämää helpottavaa teknologiaa, vaan ulkopuolisen tuen tarve luo vallan uusjakoa ja aiheuttaa kansan eriarvoistumista.

Oppiminen ei teknologian mennessä vauhdikkaasti eteenpäin lopu, ja digitaidot tarvitsevat koko elämänaikaista päivittämistä. Siinä missä ennen Microsoftin asiakirjojen käsittelypaketin hallinta riitti, tarvitaan nyt lukuisia erilaisia projektinhallintatyökaluja ja viimeisten sosiaalisten median alustojen käyttötaitoa. 

Oppilaitokset ovat ottaneet digitalisaation osaksi opetusohjelmiaan ja yritykset pyrkivät riittävään digitalisaation toimintasuunnitelmissaan. Strategia toteutetaan usein ulkoisilla ja sisäisillä koulutuksilla. Yhtiö voi kartoittaa henkilöstönsä digitaitoja erilaisilla kyselyillä, ja räätälöidä työtehtäviä niiden perusteella. Ratkaisuna osaamisvajeeseen toimivat lisäksi palveluiden ulkoistaminen ja uusien työntekijöiden rekrytointi.

Ajan puute ja sopivan kehittämistavan löytäminen tuottavat kuitenkin usein päänvaivaa. Yritykset tasapainottelevat resurssiensa ja motivaationsa varassa samalla, kun ne yrittävät ennakoida tulevaisuuden osaamistarpeita. Moni digitaito syntyy ja kehittyy yrityksen ja erehdyksen kautta, ja vasta kun yksinkertaisimmat toimintamallit ovat vakiintuneet, voidaan digiosaamista kehittää ja hienosäätää. Avoin mieli ja halu oppia uutta auttaa pitkälle!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.