Tietotekniikan nopea kehitys on ollut vallankumouksellista ja se on muuttanut tapaa, jolla elämme ja teemme asioita. Se on tuonut mukanaan valtavia mahdollisuuksia, kuten nopeamman ja helpomman kommunikaation, älykkäät laitteet ja paljon muuta. Kuitenkin, samalla kun olemme nauttineet näistä eduista, olemme myös altistuneet uusille ja monimutkaisemmille tietoturvariskeille.

Nykypäivän digitaalisessa yhteiskunnassa tietouhat ovat todellinen huolenaihe. Verkkorikolliset ovat kehittäneet entistä hienostuneempia menetelmiä, joilla he voivat hyökätä tietokoneisiin, verkkosivustoihin ja henkilökohtaisiin tietoihin. Tietomurrot ja haittaohjelmat voivat aiheuttaa merkittävää haittaa niin yksityishenkilöille kuin yrityksillekin.

Tietouhkien monimuotoisuus

Tietouhat ovat todellakin monimuotoisia ja niihin liittyy monenlaisia vaikutuksia. Ne voivat kohdistua yksityishenkilöihin, jolloin henkilökohtaiset tiedot, kuten pankkitiedot tai henkilökohtaiset viestit, voivat joutua vaaraan. Tilanne voi johtaa taloudellisiin tappioihin ja yksityisyyden loukkauksiin.

Lisäksi tietouhat uhkaavat suuria yrityksiä ja organisaatioita. Hyökkääjät voivat pyrkiä saamaan haltuunsa arkaluonteista yritystietoa, kuten liikesalaisuuksia tai asiakastietoja. Hyökkäykset voivat johtaa vakaviin taloudellisiin menetyksiin, maineen vahingoittumiseen ja asiakkaiden luottamuksen menettämiseen. 

Onneksi meillä on välineitä ja strategioita, joilla voimme suojautua näiltä uhkilta. Tietoturvan ylläpito, tietoisuuden lisääminen ja turvallisten käytäntöjen noudattaminen ovat kaikki keskeisiä tekijöitä, jotka auttavat meitä pitämään tietomme ja laitteemme turvassa. Jokainen voi ottaa vastuun omasta tietoturvastaan ja osaltaan ehkäistä tietouhkia.

Hakkerointi ja tietomurrot

Pahantahtoiset toimijat ovat kehittäneet monia keinoja murtautuakseen digitaalisiin järjestelmiin ja varastaakseen arvokasta tietoa. Esimerkiksi verkkosivustoille kohdistuvissa hyökkäyksissä he saattavat käyttää hyväksi haavoittuvuuksia sivuston tietoturvassa, mikä mahdollistaa heille pääsyn sivuston hallintapaneeliin. Siellä he voivat muokata sivuja, levittää haitallisia ohjelmia tai varastaa käyttäjätietoja.

Sosiaalisen median tileille murtautuminen on toinen yleinen tietouhka. Hyökkääjät voivat käyttää huijausviestejä tai kalasteluyrityksiä saadakseen käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Kun he saavat hallintaansa sosiaalisen median profiilin, he voivat levittää valeuutisia tai haitallista sisältöä, joka voi vahingoittaa yksilöitä ja maineita.

Lisäksi pankkitileille kohdistuvat hyökkäykset ovat erityisen vakavia. Hyökkääjät voivat käyttää erilaisia tekniikoita, kuten kalastelua tai haittaohjelmia, varastaakseen pankkitunnuksia ja henkilökohtaisia tietoja. Tämä voi johtaa taloudellisiin menetyksiin ja vaarantaa yksilön taloudellisen vakauden.

Haittaohjelmat

Haittaohjelmat ovat tietokoneohjelmia tai koodinpätkiä, jotka on suunniteltu vahingoittamaan tietokoneita tai varastamaan henkilökohtaisia tietoja. Virukset ovat yksi yleisimmistä haittaohjelmatyypeistä ja ne voivat levitä tartunnan saaneista tiedostoista tai ohjelmista. Kun virus saastuttaa tietokoneen, se voi aiheuttaa kaikenlaista haittaa, kuten tietojen tuhoamista, tiedostojen salaamista tai tietojen lähettämistä hyökkääjille.

Toinen merkittävä haittaohjelmatyyppi on troijalaiset, jotka piiloutuvat laillisilta näyttäviin ohjelmiin tai tiedostoihin. Kun käyttäjä lataa tai suorittaa troijalaisen, se voi avata takaoven tietokoneelle, mahdollistaen hyökkääjälle pääsyn järjestelmään. Tämä voi johtaa arkaluonteisen tiedon varastamiseen, kuten salasanojen ja luottokorttitietojen.

Säännölliset tietokoneen tarkastukset ja varmuuskopiot voivat auttaa minimoimaan vahingot, jos haittaohjelma kuitenkin pääsee järjestelmään. Tietoisuus haittaohjelmien tunnistamisesta ja ennaltaehkäisystä on avainasemassa tietoturvan ylläpitämisessä.

Phishing-hyökkäykset

Tietojenkalastelu on yleinen ja hienostunut taktiikka, jota hyökkääjät käyttävät huijatakseen uhrejaan paljastamaan arkaluonteisia tietoja, kuten salasanoja, luottokorttitietoja tai henkilökohtaisia tunnuksia. Yleinen esimerkki tietojenkalastelusta on se, kun uhreille lähetetään sähköpostiviestejä, jotka näyttävät olevan peräisin tunnetuilta yrityksiltä, kuten nettikasinoilta. Näissä viesteissä pyydetään kirjautumaan sisään ja päivittämään tietoja ”turvallisuussyistä”.

Kun uhri klikkaa linkkiä ja antaa pyydetyt tiedot, he voivat huomata liian myöhään, että kyse oli huijauksesta. Heidän luottokorttitietonsa voivat päätyä väärille käsille, ja henkilökohtainen tietoturva on vaarassa.

Siksi on erittäin tärkeää olla valppaana ja varmistaa, että olet vuorovaikutuksessa ainoastaan luotettaviksi todettujen tahojen kanssa, erityisesti silloin kun pyydetään arkaluonteisia tietoja. Älä koskaan anna henkilökohtaisia tietojasi vastaamatta tarkasti tarkistettuihin viesteihin tai verkkosivustojen kautta, varsinkaan epäilyttävien linkkien kautta saapuneisiin pyyntöihin.

Miten voin varautua tietouhkiin?

1. Vahvat salasanat: Käytä vahvoja salasanoja ja vaihda niitä säännöllisesti. Älä käytä samaa salasanaa eri palveluissa.
2. Tietoturvaohjelmisto: Asenna laadukas tietoturvaohjelmisto tietokoneellesi ja päivitä se säännöllisesti.
3. Kaksivaiheinen todennus: Ota käyttöön kaksivaiheinen todennus kaikissa palveluissa, joissa se on mahdollista. Tämä lisää tilisi turvallisuutta merkittävästi.
4. Tiedonhallinta: Säilytä arkaluonteiset tiedot turvallisesti ja poista tarpeettomat tiedostot ja tiedot säännöllisesti.
5. Koulutus: Kouluta itsesi ja työntekijäsi tietoturvasta ja tietouhkien tunnistamisesta. Tietoisuus on avainasemassa.

Käytännön esimerkkejä 

Tarkastellaanpa tarkemmin esimerkkejä tietoturvan onnistuneesta hallinnasta menestyvässä verkkokaupassa.

Pieni verkkokauppa ”Pikatilaus” on erinomainen esimerkki siitä, miten yritys voi torjua tietouhkia tehokkaasti. Yritys ymmärsi tietoturvan tärkeyden ja päätti investoida siihen resurssejaan. He asensivat päivitetyn tietoturvaohjelmiston, joka pystyi havaitsemaan ja torjumaan mahdolliset uhkat. Lisäksi he kouluttivat henkilökuntaansa tunnistamaan huijausyritykset ja noudattamaan parhaita käytäntöjä tietoturvassa.

Tämä proaktiivinen lähestymistapa auttoi estämään tietojenkalasteluhyökkäyksen, joka olisi voinut vaarantaa asiakkaiden luottamuksen. Kun yritys oli valppaana ja varautunut, he pystyivät torjumaan hyökkäyksen ennen kuin se aiheutti vahinkoa.

Toisessa esimerkissä yksityishenkilö Anna on osoittanut tietoisuutta tietoturvasta omassa elämässään. Hän käyttää vahvoja salasanoja ja on ottanut käyttöön kaksivaiheisen todennuksen eri online-palveluissa. Kun Anna sai epäilyttävän sähköpostiviestin, jossa pyydettiin hänen pankkitietojaan, hän ei sortunut huijaukseen. Sen sijaan hän tunnisti sen phishing-hyökkäykseksi ja ilmoitti asiasta välittömästi pankilleen.

Annan toiminta auttoi estämään taloudelliset tappiot, joita huijari olisi voinut aiheuttaa. Esimerkki korostaa yksilöiden roolia oman tietoturvansa ylläpitämisessä ja siinä, miten tietoisuus ja oikeat toimet voivat suojata meitä digitaalisten uhkien edessä.

Internetissä on tänä päivänä useita ilmaisia ja maksullisia pelejä, joista nautitaan tietokoneella ja mobiilissa. Runsaan valinnanpaljouden ei kuitenkaan tulisi antaa sokaista, sillä mielenkiintoiselta näyttävän pelin takana voi olla henkilö- ja maksutiedot varastava huijaussivusto. Siksi ennen pelin pyörteisiin heittäytymistä on hyvä tarkistaa pari turvallisuusasiaa. Kun kaikki on kunnossa, voidaan nettipeleistä nauttia ilman vaaraa. 

Turvapäivitykset ja -ohjelmat estävät viruksia

Jo maalaisjärjellä päästään usein pitkälle. Oli kyseessä sitten millainen pelilaite tahansa, on pelaajan huolehdittava itse sen tietoturvasta. Laitteen toiminnan kannalta tarpeelliset käyttöjärjestelmät, selaimet, liitännäiset ja ohjelmat ovat usein ostohetkellä valmiiksi asennettuina, ja pelaajan täytyy vain hyväksyä automaattiset päivitykset. 

Päivityksiä kannattaa seurata myös manuaalisesti tasaisin väliajoin. Osa virustentorjuntaohjelmista on uusittava vuosittain ja käyttömaksu voidaan suoraveloittaa tai hoitaa erikseen. Laitteet kannattaa myös sammuttaa kokonaan ainakin kerran viikossa, jotta kaikki saatavilla olevat päivitykset pääsevät latautumaan. Uudelleen käynnistäminenkin ajaa saman asian ja laite voi ilmoittaa, kun uusille ohjelmaversioille on tarvetta. 

• Kun valitset nettipelejä, varmista, että virustorjunta on päällä, ja käytät yksityistä nettiyhteyttä. Kaikille avoimet WiFi-verkot ovat aina vaaranpaikkoja eikä niitä tulisi käyttää henkilö- tai maksutietoja käsittelevään liikenteeseen. 

Vahvat salasanat suojaavat tilejäsi 

Moni pelisivusto vaatii pelitilin luontia. Asiakkaaksi rekisteröidytään lomakkeen kautta, ja tietojen paikkaansa pitävyys voidaan tarkistaa myöhemmin pyytämällä pelaajalta henkilöllisyystodistuksen kopiota tai tuoretta talouslaskua annetun asuinosoitteen varmistamiseen. Jos lomakkeen tiedot eivät täsmää oikeiden kanssa, voidaan pelitili sulkea väärinkäytöksiin vedoten. Valehtelu ei siis paranna pelaajan tietoturvaa, vaan päinvastoin voi saattaa tämän täysin tarpeettomaan liemeen.

Sen sijaan tietoturva paranee, kun netissä käytetään vahvoja salasanoja. Korvaa aina valmiiksi annettu oletussalasana vahvalla turvakoodilla, joka sisältää pieniä ja suuria kirjaimia sekä erikoismerkkejä. Vältä lasten, lemmikkien ja puolison nimeä, syntymäpäiviä ja muita sanoja, jotka on helppo päätellä. Älä myöskään käytä samaa salasanaa eri nettipalveluihin, vaan keksi jokaiselle omansa. 

• Jos hankalien salasanojen muistaminen tuottaa päänvaivaa, kirjaa ne ylös varmaan paikkaan. LastPass, F-Secure Key, Google Password Manager ja muut palvelut voivat auttaa eri salasanojen turvallisessa säilyttämisessä ja käytössä. 

Turvalliset ja luotettavat nettikasinot ovat lisensoituja

Kun peleissä liikkuu oikeaa rahaa, on pelinjärjestäjän taustat entistä tärkeämpi selvittää. Suomen ainut virallinen rahapelien tarjoaja on Veikkaus, mutta maassamme toimii useita ulkomaisia, täysin laillisia pelisivustoja. Ne erottuvat huijaussivustoista virallisen peliviranomaisen myöntämällä lisenssillä. 

Lisenssi varmistaa, että kasino käyttöehdot ovat avoimet ja kaikille osapuolille reilut, pelien tulokset arvotaan riippumattomien satunnaislukugeneraattoreiden kautta, maksuliikenne on turvattua ja pelaajien rahoja säilytetään erillään kasinon varoista. Lisensoitu kasino myös tunnistaa asiakkaansa vahvasti, ennaltaehkäisee rahanpesua, estää alaikäisten pelaajien pääsyn rahapelien pariin ja tukee vastuullista pelaamista esimerkiksi talletus- ja tappiorajoitusten kautta.

Nettikasinoiden lisenssitiedot löytyvät pelisivustojen etusivun alatunnisteesta, ja tarvittaessa asiakaspalvelu on valmis kertomaan asiasta lisää. Lisenssistä mainitaan sen numero, myöntäjä ja yritys, jonka nimiin kasino on rekisteröity. Turvallisia toimijoita ovat muun muassa Malta Gaming Authority, Eesti Maksu- ja Tolliamet, Spelinspektionen, UK Gambling Commission ja Curacao Antillephone. Mahdollisissa riita- ja kiistatapauksissa peliviranomaiset toimivat tuomareina kasinon ja pelaajan välillä, ja niillä on valta sulkea epärehellisesti toimivia nettisivustoja.

• Jos lisenssitietoja ei löydy tai ne eivät ole tarkkoja, olet suuressa vaarassa joutua huijauksen uhriksi ja menettää voittojesi lisäksi kasinolle jo tallettamasi rahat.

Luotettavat maksutavat kielivät palveluntarjoajan aikeista

Toinen punainen lippu on maksutapa, jolla pelisivusto pyytää rahansiirtojen tehtävän. Euroja vaihdetaan monissa peleissä pelin sisäiseen leikkirahaan tai krediitteihin, joilla pelihahmoa tai sen taitoja, ulkonäköä ja varustuksia voidaan kehittää tai tasoilla nousta tavallista nopeammin. Myös lisäelämät voivat olla pienen rahallisen korvauksen takana tai maksulla päästään eroon pelikokemusta ikävästi keskeyttävistä mainoksista. 

Tämä on osa nettipelien ansaintalogiikkaa ja täysin laillista niin kauan, kun ostosten tekeminen on selkeää ja pelaajan itsensä päätettävissä. Turvallisuusaste paranee, kun maksumenetelmänä on maailmanlaajuisesti tunnettu metodi, kuten Visa tai Mastercard. Nämä pankkikorttiyhtiöt tarkistavat maksun kaksivaiheisesti ja tarjoavat maksuturvaa, jonka kautta huijaussivustolle menneet roposet on mahdollista saada takaisin. 

Kortti- ja tilitiedoille voidaan myös saada lisäturvaa erilaisten maksupalveluiden, kuten Trustlyn, PayPalin ja Skrillin kautta. Maksupalvelu suojaa pelaajan tiedot siten, kuitenkin mahdollistaen samalla henkilöllisyyden vahvistamisen. (Ns. kasino ilman rekisteröitymistä, lue lisää täältä.)

Pelaajat, jotka kaipaavat vieläkin suurempaa anonymiteettiä, voivat kääntyä prepaid-korttien puoleen. Niissä piilee kuitenkin omat vaaransa. Esimerkiksi Paysafecard on aina ostettava viralliselta jälleenmyyjältä, jotta voit olla varma, että kortilla on juuri sen verran saldoa mitä pitääkin. Kun kortin PIN-koodi on kerran käytetty, ei se toimii enää uudelleen.

Suosiotaan tasaisesti kasvattavat kryptovaluutat kuuluvat korkeaan riskiryhmään. Toisaalta louhintatekniikkaa hyödyntävät alt-valuutat ovat turvallisia käyttää, mutta niiden nopeat arvonvaihtelut kasvattavat riskiä alkuperäisen summan menettämisestä. Monet huijarit myös pyytävät maksua nimenomaan kryptorahoissa, jotta niiden päämäärä olisi mahdollisimman vaikea jäljittää. 

• Jos rahoitat pelaamistasi kryptorahalla, ole tarkkana. Tarkista sivuston taustatiedot ja siirrä vain sen verran rahaa, joka sinulla on vara menettää.

Tarkista sähköpostin lähettäjä ja varo tietojenkalastelua

Viimeinen varokeino ei suoraan liity pelisivuston valintaan, mutta on silti olennainen osa onnistunutta nettisurffailua. Huijarit saavat sähköpostisi esimerkiksi evästeiden kautta, ja voivat lähettää henkilötietoja, maksutietoja ja salasanoja urkkivia viestejä. Nyrkkisääntönä on, jos et tunne lähettäjää, älä avaa viestiä tai ainakaan lataa sen liitetiedostoa omalle koneellesi tai paina muille sivustoille vievää linkkiä.

Joskus viesti voidaan naamioida pankkisi tai muun virallisen tahon lähettämäksi ja ylimääräinen tarkkaavaisuus on paikallaan. Muista kuitenkin, ettei mikään pelisivusto pyydä sinulta rahaa suoraan, vaan kaikki mahdolliset maksut ja nostot hoidetaan pelitilille sisään kirjautuneena. 

• Jos jokin viesti epäilyttää, ota yhteyttä pelisivuston, pankin tai muun lähettäjäksi esittäytyneen tahon viralliseen asiakaspalveluun, ja kysy viestin tarkoituksesta. 

Älä vastaa viesteihin suoralta kädeltä ja raportoi kaikki kiristysviestit, vakoiluohjelmat ja tietojenkalasteluyritykset, tietokoneen kaappaus-, palvelunestohyökkäykset ja huijaukset poliisille. Vaivannäkö estää muita pelaajia putoamasta samaan ansaan, ja antaa virkavallalle käsityksen tapauksen laajuudesta. 

Digivirta kohisee eteenpäin vauhdilla, ja lähestulkoon kaikki asiat voidaan 2020-luvulla hoitaa netissä. Älypuhelin on ahkerassa käytössä töissä ja vapaalla, ja digitalisaatio synnyttää jatkuvasti uusia netin käyttökohteita. Edes alalla ei ole väliä, sillä digiperustaidot ovat jo erottamaton osa yleissivistystä. 

Suomessa jokaisen henkilön on vuoteen 2025 mennessä tarkoitus olla oman elämänsä digiasiantuntija. Myös Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto työskentelevät ahkerasti lukuisten digitaalista osaamista kehittävien hankkeiden parissa, ja etsivät keinoja työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin vastaamiseksi. 

Pelko kelkasta putoamisesta kiirii kuitenkin kintereillä ja moni ryhmä maassamme vaatii erityishuomiota digitaalisen osaamisensa kehittämiseen.

Mikä digiosaaminen?

Digiosaaminen nostetaan vuonna 2022 jalustalle uutena kansalaistaitona. Käytännössä digitaidot ovat olleet tarpeen jo kauan, ja tarkoittavat digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämistä, hallintaa ja ohjausta erilaisilla kanavilla ja sähköisillä keinoilla. 

Kyseessä voi olla sähköinen ajanvarausjärjestelmä, matkakortin lataaminen netissä, verkkopankkimaksaminen, nettiostokset tai asiointi valtion virallisissa kohteissa, kuten OmaVerossa. Myös etäkokouksien käytännöt ja yhteisöllisen työskentelyn menetelmien, kuten Slackin, Trellon, Microsoft Teamsin, hallinta kuuluu digiosaamiseen. 

Neljä digiosaamisen tasoa

Halutun tehtävän tekeminen edellyttää ohjelmistoa tai sovellusta, ja digitaalinen tekeminen vaatii riittävää osaamista. Tilastokeskus eritteli vuoden 2019 tutkimuksessaan eri digiosaamisen tasot seuraavasti:

• digiekspertti
• digiosaaja
• digipärjääjä 
• digiputoaja.

Neliportainen saamiskehikko pureutuu suomalaisiin palkansaajiin, ja sitä käytetään ajattelun apuna erilaisissa digiosaamisen kehittämishankkeissa. Suurin osa väestöstä tunnistaa itsensä osaajaksi tai pärjääjäksi, kun taas eksperttinä itseään pitää vain on 10 % kyselyyn vastaajista. Putoajia arvioidaan olevan 1 %, mutta luvun tarkka määrittäminen on hankalaa. Ihmisillä kun on taipumusta arvioida omien taitojensa laajuutta ja syvyyttä yläkanttiin.

Digi mukaan arkeen yksityisen ja julkisen sektorin voimin

Suomessa kaikki henkilöt voivat iästään, asuinpaikastaan tai työnimikkeestään riippumatta hyötyä digitaalisesta kehityksestä. Yhteiskunnan asema paranee, kun teknologinen infrastruktuuri vahvistuu, tieto on turvallista, luotettavaa ja helposti saavutettavaa. Digitaitojen käytettävyys, tuki ja vuorovaikutteisuus seuraavat perässä, ja alleviivaavat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia digitaitojen hankkimiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen. 

Mikään taho ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole yksin vastuussa Suomen digitaalista kehityksestä ja sen kestävyydestä. Digitaidot painottuvat luonnontiede- ja teknologia-aloille, mutta digitalisaatiosta on hyötyä humanistitieteissäkin. Tie kohti huippua on tasapainottelua teknologian kehittäjien, palveluntarjoajien, erilaisten yhteisöjen, työpaikkojen, oppilaitosten sekä poliittisten päättäjien välillä. 

Esimerkiksi 5G-verkkko tulee mahdollistamaan monia digitaaliasia käyttötarpeita, ja viemään nettiyhteyden sellaisillekin alueille, joilla kantavuus on toistaiseksi ollut huono. Muita virstanpylväitä digitalisaatiossa ovat olleet Kelan ja neuvolan yhteistyössä kehittämä digitaalinen vanhemmuuspakkaus, eri oppilaitosten ja kurssikeskusten digitutorjärjestelmät, työpaikoilla hyödynnettävä digihyvinvoinnin huoneentaulu sekä erilaiset teknologian pelisääntöjä avaavat viestintäkampanjat.

Digitaalisten valmiuksien parantaminen lähtee itsestä

Erilaiset maailmantilanteet ovat joudattaneet ihmisten, yritysten, tuotteiden ja palveluiden siirtymistä nettiin. Etätyö ja -opiskelu ovat lisääntyneet, ja IT-arkkitehtuuri ja -ohjelmistot tulleet osaksi arkea. Ja luonnollisesti viihde kuten suoratoistopalvelut ja pelit ovat yhä tärkeämpi osa vapaa-ajan viettoa.

Työnkuvaan ovat astuneet uusien raportointi- ja analysointityökalujen hyödyntäminen, b-to-b digimyynti, palvelujen digitalisointi, verkkokaupan kehittäminen, hakukoneoptimointi, analysointityökalujen hyödyntäminen sekä mainosvideoiden ja podcastien tekeminen. Pilvipalvelut, tekoäly- ja koneoppimisosaaminen, sovellusten kehittäminen, suunnittelu, ohjelmointi, automatiikka ja robotiikka pureutuvat vielä syvemmin digiosaamisen ytimeen.

Vaikka moderni digiosaaja ei tarvitse virallisia kursseja tai todistuksia taitojensa todistamiseen, on oman digiosaamisen esille tuonti ja markkinointi tärkeä taito. Digitaaliseksi käyntikortiksi käy blogi, sosiaalisen median profiili ja työn tai harrastuksen kautta kertynyt verkko-osaaminen. 

Digitaalista osaamisesta on myös mahdollista harjoitella ja opiskella osana jatkuvaa henkilökohtaista kehitystyötä. Internet on täynnä uusia sovelluksia, opetusvideoita ja artikkeleita, ja monissa Kansanopistoissa toimii erityinen digiryhmä, josta oppia perusdigitaitoja. 

Vahva medialukutaito kuluu digiosaamiseen 

Digiosaaminen edellyttää teknisten taitojen lisäksi vahvaa medialukutaitoa, jotta netissä olevaa suurta datamäärää on mahdollista jäsentää ja prosessoida oikealla lailla.

Hyvä medialukutaito tarkoittaa kykyä tulkita ja arvioida saatua tietoa, tuottaa erilaisia mediasisältöjä ja toimia mediaympäristöissä hyvien tapojen mukaisesti. Ensiaskeleet otetaan jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, mutta aikuisillekin tekee hyvää kerrata
mediasisältöjen tulkintaan ja sen vaikutusten ymmärtäminen tarvittavat taidot. 

Tavoitteena on, että digikuluttaja pystyy tunnistamaan mediasisällöistä erilaisia vaikuttamisen keinoja, osaa etsiä luotettavaa tietoa ja välttää valeuutisia sekä ymmärtää algoritmien vaikutukset digitaalisessa mediassa. Taitava digiajan ihminen osaa kuvata ja perustella omia mediankäyttötottumuksiaan ja kunnioittaa yksilöllisiä mediankäyttötapoja.

Uhkana digisyrjäytyminen – miten Suomi vastaa?

Tilastokeskuksen tutkimuksesta huolimatta arvioidaan, että Suomessa saattaa olla jopa yli miljoona kansalaista, joiden digitaidot eivät riitä itsenäiseen verkossa asiointiin. Esimerkiksi ikä, tuloluokka, koulutustaso tai kielitaidottomuus saattaa tiputtaa kuluttajan useampien palveluiden ulkopuolelle. 

Vanha kansa tarvitsee tukea laitteiden ja ohjelmistojen käytössä nuorta käyttäjäkuntaa enemmän, mutta myös englanninkielen taidon merkitys korostuu useissa ohjelmistoissa. Pahimmillaan digitalisaatio ei ole elämää helpottavaa teknologiaa, vaan ulkopuolisen tuen tarve luo vallan uusjakoa ja aiheuttaa kansan eriarvoistumista.

Oppiminen ei teknologian mennessä vauhdikkaasti eteenpäin lopu, ja digitaidot tarvitsevat koko elämänaikaista päivittämistä. Siinä missä ennen Microsoftin asiakirjojen käsittelypaketin hallinta riitti, tarvitaan nyt lukuisia erilaisia projektinhallintatyökaluja ja viimeisten sosiaalisten median alustojen käyttötaitoa. 

Oppilaitokset ovat ottaneet digitalisaation osaksi opetusohjelmiaan ja yritykset pyrkivät riittävään digitalisaation toimintasuunnitelmissaan. Strategia toteutetaan usein ulkoisilla ja sisäisillä koulutuksilla. Yhtiö voi kartoittaa henkilöstönsä digitaitoja erilaisilla kyselyillä, ja räätälöidä työtehtäviä niiden perusteella. Ratkaisuna osaamisvajeeseen toimivat lisäksi palveluiden ulkoistaminen ja uusien työntekijöiden rekrytointi.

Ajan puute ja sopivan kehittämistavan löytäminen tuottavat kuitenkin usein päänvaivaa. Yritykset tasapainottelevat resurssiensa ja motivaationsa varassa samalla, kun ne yrittävät ennakoida tulevaisuuden osaamistarpeita. Moni digitaito syntyy ja kehittyy yrityksen ja erehdyksen kautta, ja vasta kun yksinkertaisimmat toimintamallit ovat vakiintuneet, voidaan digiosaamista kehittää ja hienosäätää. Avoin mieli ja halu oppia uutta auttaa pitkälle!