Lukutaidottomuus vaikeuttaa satojen tuhansien nykysuomalaisten elämää – uudistettu Perustaitotesti herättää keskustelua ja suhteuttaa oman osaamisen

Verkossa oleva Perustaitotesti mittaa opiskelussa ja työelämässä tarvittavia luku-, numero- ja ongelmanratkaisutaitoja viihdyttävällä tavalla. Perustaitotestin on suorittanut jo 26 000 suomalaista. Keväällä 2020 uudistetun testin suorittaja pääsee nyt vertailemaan omaa osaamistaan muihin suomalaisiin.

Lukutaito ei tarkoita pelkästään perinteistä tekstin lukemista, vaan myös erilaisten kuvien, karttojen, kaavioiden ja mittareiden tulkitsemista. OECD:n vuonna 2012 tehdyn aikuisten perustaitoja mittaavan PIAAC-tutkimuksen mukaan suomalaisten perustaidot ovat hyvät, mutta osalla on suuria haasteita. Perustaidoiksi määritellään lukutaito, numerotaito ja tietotekninen ongelmanratkaisutaito. 16-65-vuotiaista aikuisista noin 11 %:lla eli lähes 400 000 suomalaisella on heikko lukutaito ja 13 %:lla heikot matemaattiset taidot. 30 %:lla on heikot tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Seuraava PIAAC-tutkimus on suunnitteilla keväälle 2021.

TAIKOJA II -koordinaatiohankkeessa kehitetyn, alun perin vuonna 2017 julkaistun Perustaitotestin tarkoituksena on herättää keskustelua ja levittää ymmärrystä perustaidoista. Se myös tarjoaa kenelle tahansa taidoistaan kiinnostuneelle sekä aikuiskouluttajille helpon ja hauskan tavan arvioida osaamisen tasoa. Testin kysymykset ovat laatineet tutkijat Maarit Mäkinen ja Mika Sihvonen Tampereen yliopistosta ja ne pohjautuvat PIAAC-tutkimuksen kysymystyyppeihin. Perustaitotesti löytyy verkosta osoitteesta perustaitotesti.fi.

”Tarkoitus ei ole, että testin avulla saa tarkan analyysin siitä, mitä osaa”, sanoo Sihvonen. ”Testin päätarkoitus on havahduttaa perustaitoihin: näiden asioiden pitäisi olla hallussa. Perustaitotesti on keskustelunavaus, jolla nostetaan asia ihmisten tietoisuuteen.”

Perustaitotestissä on 12 kysymystä, joissa jokaisessa on neljä vastausvaihtoehtoa. Testi arpoo kysyttävät aiheet, joten testin uudestaan tekevä saa todennäköisesti eteensä hiukan erilaisen version. Testin tekeminen ei vaadi kirjautumista eikä taustatietojen antamista. Testin voi tehdä helposti eri päätelaitteilla. Testin tehtyään käyttäjä pääsee halutessaan vertaamaan suoriutumistaan suhteessa saman ikäisiin, saman kielisiin ja saman koulutustaustan omaaviin ihmisiin. Nämä uudistetussa testissä kertyvät vertailutiedot jäävät myös tutkijoiden käyttöön.

Mitä jos huomaa, ettei testi mennyt niin hyvin kuin ennalta otaksui?

”Testin voi aina tehdä uusiksi”, vinkkaa Sihvonen. ”Testi tarjoaa ‘tarkastele vastauksiasi’ -toiminnon, joten vastauksiaan voi myös tutkia testin tekemisen jälkeen oikeiden vastausvaihtoehtojen kanssa ja miettiä, miksi jokin asia olikin toisin kuin itse ajatteli. Voi myös olla hyvä idea tehdä testi yhdessä jonkun toisen kanssa ja verrata tuloksia.”

Vapaa sivistystyö mukana perustaitojen parantamisessa

”Perustaitojen puutokseen liittyy paljon stigmaa”, toteaa Sihvonen. ”Menepä aikuisena sanomaan, ettet osaa lukea. Voi olla vaikea pyytää apua. Voidaan myös pelätä, että omaa arvoa työntekijänä alentaa sen myöntäminen, ettei osaa jotakin. Etenkään varttuneemmat kantasuomalaiset eivät usein kehtaa myöntää taitojensa puutteellisuutta. Tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa tehtävät taas helposti ohjataan nuoremmille.”

Puutteellisten perustaitojen varassa olevien suomalaisten tavoittaminen on ollut haasteellista. Tavoittaminen olisi tärkeää, jotta voidaan tarjota tietoa valmiuksien parantamisesta ja koulutusmahdollisuuksista. Perustaitotesti on tässä yksi työkalu.

”Aikuiskoulutus ja taidot kasautuvat niille, joilla on tietoa ja taitoa jo ennestään. Eniten tukea tarvitsevat henkilöt jäävät helposti koulutusten katveeseen”, sanoo Mäkinen. ”Heikot valmiudet voivat tulla esteeksi nuorilla aikuisilla opiskelussa, maahanmuuttajilla tutkinnon suorittamisessa tai vanhemmilla työntekijöillä muuttuvaan työelämään sopeutumisessa. Vaikeudet voivat ilmetä myös elämänhallinnassa.”

TAIKOJA II:ssa mukana olevissa hankkeissa on kehitetty ja testattu erilaisia malleja perustaitojen kehittämiseen. Myös kansalaisopistot ja työväenopistot ovat viime aikoina ottaneet haasteen vastaan, ja monet hankkeissa kehitetyt mallit soveltuvatkin hyvin myös vapaassa sivistystyössä ja esimerkiksi järjestöissä käytettäväksi.

ESR-rahoitteinen TAIKOJA II toimii koordinoivana hankkeena opetus- ja kulttuuriministeriön Taito-ohjelmaan valituille hankkeille. Ohjelma keskittyy aikuisväestön perustaitojen kehittämiseen ja siinä ovat mukana Tampereen yliopisto, Opintokeskus Sivis ja Turun ammattikorkeakoulu.

0

About Carolina

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *