digitaito

DigiTaito-hanke perehdytti sote-ammattilaisia digiin ja verkko-opiskeluun

Perehdytys digitaalisiin laitteisiin ja verkko-opiskelun mahdollisuuksiin istuttivat joukon SuPerin jäseniä koulun penkille marraskuisena päivänä. Leppoisissa tunnelmissa tutustuttiin myös SuPerin oman verkkokoulutustyökalun Skarpin käyttöön.

DigiTaito-hankkeessa on tarjottu koulutusta SuPerin jäsenille pääkaupunkiseudulla. SuPerin Helsingin toimistolla kokoontui yksitoista sosiaali- ja terveysalan ammattilaista terästämään digitaalisia taitojaan päivän kurssilla. Aamupäivän ajan koulutuspäällikkö, DigiOpe Päivi Nummenranta kävi läpi tietokoneen perusominaisuuksia ryhmän tarpeita kuunnellen ja tarvittaessa kädestä pitäen opastamalla. Kurssin osallistujamäärä antoi mahdollisuuden huomioida jokaisen kurssilaisen tarpeet. Lounastauon jälkeen SuPerin asiantuntija Saija Vähäkuopus perehdytti kurssilaisia SuPerin verkkokoulutusympäristö Skarppiin. Se on vielä tuotantovaiheessa ja tavoitteena on avata se jäsenille vuoden 2020 alkupuolella. Tällä hetkellä kurssituotannossa on muun muassa tukimateriaaleja lääkelaskuihin niin opiskelijoille kuin jo työelämässä oleville.

Opiskelu eteni mukavassa hengessä jutustellen ja toinen toistaan tukien. On aina helpottavaa kuulla, että kollegoilla on samanlaisia toiveita tai huolen aiheita, ja kouluttajalta löytyi hyviä vinkkejä pulmiin.

Skarppiin perehtymisen jälkeen jatkettiin vielä Päivi Nummenrannan johdolla. Hän on kouluttamisen konkari Aktiivi-Instituutista, jolle hoitoalan digipalvelut ja niihin liittyvät haasteet ovat tuttuja. Nummenranta johdatti osallistujat pohtimaan hetkeksi sitä, millainen oppija kukin on. – Kun tuntee omat vahvuutensa ja heikkoutensa oppijana, tietää, mitä ominaisuuksia on syytä kehittää ja miten voi parhaiten hyödyntää vahvoja puoliaan, Nummenranta opasti.  Saija Vähäkuopus kertoo, että Skarpin kursseissa pyritäänkin huomioimaan eri oppimistyylit siten, että niissä on mahdollisuus perehtyä aineistoon monella eri tavalla: tekemällä itse harjoituksia, kuuntelemalla ja katsomalla.

Verkko-opiskelun olosuhteet kuntoon
Keskustelussa verkko-opiskelusta nousi esille erityisesti se haaste, että siltä odotetaan usein opiskelua kotona. Näin oletetaan, vaikka kyseessä on työn tekemistä koskeva opiskelu. Jos verkko-opintoja yrittää tehdä työajalla, siihen ei tarjota riittäviä mahdollisuuksia. Työpaikan koneet sijaitsevat usein levottomassa ympäristössä ja muut voivat haluta käyttää konetta samaan aikaan. Kotona oma kone ei välttämättä edes jaksa pyörittää raskaita videotiedostoja. Kurssilaiset pitivät kuitenkin hyvänä sellaista koulutusta, joka muodostuu sekä verkko-opiskelusta että lähiopetuksesta. Näin asioihin voi ensin perehtyä itsekseen ja sitten ryhmässä käsitellä yhdessä mahdolliset pulmakohdat.

Digitaalisuudesta helpotusta lähihoitajan työhön
Kurssille osallistui myös lähihoitaja Riikka Raunio. Hän työskentelee vakituisesti Helsingin kotihoidossa lännen alueella, mutta tekee parhaillaan puolen vuoden sijaisuutta arviointi- ja kuntoutusosastolla. Raunio kertoo tulleensa koulutukseen kartuttamaan tietoa ja taitoja, kun työvuosia on vielä jäljellä ja digitaalisuus on jo osa työtä. Vinkin kurssille osallistumisesta hän sai työkaveriltaan, joka oli käynyt saman kurssin.

Riikka Raunio

– Kyllä tästä koulutuksesta on hyötyä työhön. Päivi on tosi innostava rennolla tavalla. Huumoria kivasti opettamisen välissä. Onhan tämä myös mukavaa vaihtelua arkeen, hän kertoo.
Raunio uskoo, että digitaidot ovat hoitoalalla tulevaisuudessa tosi tärkeitä.
– Kun päästäisiinkin kaikesta paperibyrokratiasta pois vähitellen, hän naurahtaa. Kun tottuu käyttämään koneita, työnteko on näppärämpää. Toki toisinaan tietojärjestelmät kaatuvat, ja silloin kynällä ja paperilla on paikkansa. Mutta kyllä uusista tavoista on hyötyä, kunhan nyt kaikki tekeminen ei mene siihen. 
Raunio muistuttaa, että ihminen on kuitenkin tärkein.
– Kun ajattelen omaa työtäni ihmisten parissa, niin ihmisen kohtaaminen on siinä kaikkein tärkeintä. Kaikkea ei voi roboteilla korvata.
Hän toivoo, että digitaaliset vempaimet ja ohjelmat saataisiin jouheviksi ja helpoiksi käyttää. Hän kertoo, että Helsingissä on etäyhteydellä toteutettu jo ainakin jumpparyhmiä, hoidettu muistuttaminen lääkkeiden ottamisesta ja syömisestä. Raunio tietää, että kaikille eivät etäpalvelut kuitenkaan sovi, esimerkiksi muistisairaille.
Raunio kertoo hyvä esimerkin digitaalisten ratkaisujen tuomasta hyödystä. 
– Ennen kuljin kynä ja paperi kourassa asiakkaiden luokse ja kirjasin paperille kelloajat ja mittaustulokset. Päivässä saattoi olla noin kymmenen käyntiä. Sitten menin toimistolle ja ainoa mitä oli muistissa, oli nuo kellonajat ja jotain mittaustuloksia. Mutta muuten piti koettaa muistella kaikki asiat, mitä olin kenenkin luona tehnyt. Mutta nyt kun kännykkä on koko ajan mukana, voin Pegasoksen mobiilisovelluksella naputella jo asiakkaan luona suoraan mittaustulokset ja kaiken tarvittavan järjestelmään. Se on valtavan hyvä, Raunio toteaa lopuksi.

Teksti ja kuvat: Tarja Sinervo/Mediatassu

0

About Mika

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *