Tekoäly, digitalisaatio ja perustaidot teemoina Digivirta-seminaarissa

TAIKOJA II:n ja Digitutor-hankkeen järjestämä Digivirta-seminaari kokosi Turkuun työelämän digitaidoista kiinnostunutta yleisöä. Digivirta oli samalla Digitutor-hankkeen loppuseminaari. Seminaarin mielenkiintoiset puheevuorot keskittyivät perustaitojen ohella digitalisaatioon ja tekoälyyn.

Tekoäly on tukiäly

Seminaarin key note -puhuja, yrittäjä Taneli Tikka painotti digitalisaation vaikuttavan laajasti elämäämme ja arkeemme. Paljon on tapahtunut, mutta isot muutokset ovat vasta tulossa. Yrityksiä, joita ei vielä muutama vuosi sitten ollut, ovat nyt alansa suurimpia toimijoita. Tikka mainitsi muun muassa, että suurin majoituspalvelu Airbnb ei omista yhtään rakennuksia eikä suurimmalla elokuvayhtiöllä Netflixillä ole yhtään teatteria. Toimintaa koordinoidaan muun muassa algoritmien ja tietokantojen avulla.

Tikka muistutti tekoälyn olevan tukiäly, sillä ihminen kuitenkin lopulta päättää mitä ja miksi tehdään. Koneet eivät voi korvata inhimillistä taitoa, luovuutta ja empatiaa. Kriittinen ajattelu, nopea oppiminen ja kyky toimia ja tehdä korostuvat tulevaisuuden avaintaidoissa.

Taneli Tikka

Turku Science Parkin asiakkuuspäällikkö Michael Lindholm kertoi ajankohtaisista tekoälyprojekteista eri toimialoilta. Rekrytoinnin saralla Talent Finland pyrkii paikkaamaan osaajavajetta houkuttelemalla ulkomaisia osaajia Suomeen hyödyntämällä tekoälyä avoimien työpaikkojen tietokannoissa. Klusterointiteknologian avulla työnhakija voi tarkastella avoimia työpaikkoja osaamisen kautta. HUS:n projektissa robottikäsi on opetettu seuraamaan lihaksen liikettä eli sitä voidaan ohjata ajatuksilla. Teatterin kävijöiden ikää voidaan selvittää kasvojen tunnistuksella ja dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi markkinoinnissa.

Michael Lindholm

TAITO-hankkeissa kehitetään työelämän digitaitoja

Digivirrassa TAITO-ohjelman hankkeet esittelivät näkökulmia perustaitojen kehittämiseen. Erja Mölsä Tahti-hankkeesta kertoi ammatillisessa koulutuksessa järjestettävistä digipajoista ja mainitsi haasteen löytää tuen tarvitsijat. Digipajoihin osallistumisen kynnystä on madallettu esimerkiksi sillä, että mukaan voi tulla ilman ilmoittautumista. Mölsä muistutti myös, että jokaisessa ammatissa tarvitaan digitaitoja.

Hanna Vuohelainen työttömien yhdistyksien parissa tehtävästä inPromptu-hankkeesta mainitsi, että lähivalmennus on tärkeässä roolissa perustaitojen kehittämisessä. Tärkeä kysymys kuitenkin on, miten yhteiskunnallisesti löydetään resurssit tähän.

Mervi Ylitalo Digitutor ja OPPI-VA -hankkeista kertoi, että jopa lähes kolmasosa teollisten alojen työntekijöistä kärsii oppimisvaikeuksista. OPPI-VA:n Työ sujuvaksi -verkkomateriaali tukee pulmien puheeksi ottamista työpaikoilla, jotta kaikkien osaamispotentiaali saadaan täyteen käyttöönsä. Digitutor-hankkeessa luodussa mallissa koulutetut digitutorit toimivat työpaikoilla opastajina työtovereiden digipulmissa. Turun yliopiston kehittämässä Digitestissä voi testata taitonsa ja huomata, missä aiheissa kaipaa kehitystä.

Seminaarin päättäneessä paneelikeskustelussa TAIKOJA II -koordinaatiohankkeen Eeva Jeronen toi esille, että puutteet digitaidoissa voivat olla draamaattisia yksilön kannalta. Taitojen puute voi estää pääsyn koulutukseen tai toivottuun työpaikkaan. Työstä voi olla vaikeuksia selvitä ja työpaikoilla työt kasaantuvat muille. Puutteet perustaidoissa voivat aiheuttaa aiheuttaa syrjäytymistä ja itsetunnon alenemista. Kestävyysvajeen kuriinsaamiseksi tarvitaan työntekijöitä koko Euroopan tasolla.

Paneelissa keskustelemassa vasemmalta Ari Helin (Digikyvykkyys-hanke), Eeva Jeronen (TAIKOJA II), Sonja Hyrynsalmi (Turun yliopisto) ja Jussi Karlsson (Koneteknologiakeskus Turku Oy).

 

Teksti ja kuvat: Carolina Rebhan

About Carolina

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *