ipad

Tiivistelmiä muutamista tutkimuksista ja selvityksistä

TAIKOJA II -hankkeessa on toteutettu runsaasti tutkimuksia, arviointeja ja selvityksiä TAITO-ohjelmaan liittyen. Tässä tutkija Maarit Mäkisen koostama esitys muutamasta viimeisimmästä artikkelista:

Mäkinen, M. (2018) Kuka saa määritellä aikuisten perustaidot? Aikuiskasvatus 38(4), 304-319.

Analysoin artikkelissa aikuisten perustaitojen määrittelyä diskurssin eri tasoilla eli instituutioiden ja käytäntöjen muokkaamina puheina sekä teksteinä, jotka vaikuttavat sosiaalisen todellisuutemme ymmärtämiseen. Tarkastelun kohteena ovat yhteiskuntapoliittisen ja toiminnallisen tason diskurssit, joita edustavat Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n teettämä kansainvälinen PIAAC-aikuistutkimus, Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön Taito-ohjelma (2014–2020) sekä ohjelmaan kuuluvien hanketoimijoiden ja kohderyhmien haastattelut. Huomioni diskurssissa on kiinnittynyt erityisesti aikuisten perustaitojen määrittelyyn, niiden heikkouksiin ja kehittämisehdotuksiin. Analyysini ei pyri tulkitsemaan perustaitojen tilannetta sellaisenaan vaan sen argumentointia.

Kansainvälisen OECD:n asiantuntijadiskurssin vaikutus perustaitojen määrittelyyn on ilmeinen. OECD nimeää perustaidoksi luku-, numero- ja ongelmanratkaisutaidot teknologisesti kehittyneissä ympäristöissä. Sen tulkinta kansalaisten tarvitsemista perustaidoista ohjaa kansallisen koulutuspolitiikan retoriikkaa, mikä edelleen antaa suuntaa koulutuksen toteuttajille. Tulkinta on kuitenkin yksinkertaistava ilman diskurssin muiden tasojen kuten paikallisten aikuiskoulutuksen ammattilaisten näkemysten huomioimista ja näiden välistä dialogisuutta. Pyrin lisäämään taitopuheen moniäänisyyttä ja nostamaan esiin vaihtoehtoisia ja paikallisia puheenvuoroja. Tarkoitukseni on tuoda diskurssin sisältämiä valtasuhteita näkyviksi ja kyseenalaistaa yksipuolistavia tulkintoja.

Asiasanat: perustaidot, PIAAC-aikuistutkimus, Taito-ohjelma, diskurssianalyysi.

Muhonen, M., Saikkonen, L., Mäkinen, M. & Sihvonen, M. (2017). Kaupan alan työntekijöiden digitaidot testissä – jäävätkö rivityöntekijät digitalisoituvan työelämän jalkoihin? Teoksessa J. Viteli & A. Östman (toim.) Tuovi 15: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2017-konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit. TRIM Research Reports 23

Suomalainen työelämä on nopeatempoisessa muutoksessa, jossa teknologinen kehitys ja digitalisaatio vaikuttavat eri toimialoilla, ja jossa työntekijöiltä odotetaan jatkuvaa uusien taitojen opettelua. Työtehtävät edellyttävät teknologian hyvin hallitsevia, joustavia ja oppimiskykyisiä henkilöitä projektiosaamista ja ongelmanratkaisutaitoja vaativiin tehtäviin. Kansainvälisen aikuistutkimuksen (OECD 2015) perusteella voidaan arvioida, että kolmasosalla suomalaisista on puutteelliset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Koulutus ja ikä selittävät tietotekniikkataitojen tasoa, mutta niitäkin merkittävämpää on digitaalisten taitojen jatkuva kehittäminen. Ongelmaksi muodostuu koulutuksen kohdentuminen ylemmille toimihenkilöille suorittavaa työtä tekevien jäädessä koulutuksen katveeseen (Okkonen 2008; SVT 2012).

Tutkimuksemme tavoitteina oli selvittää, 1) miten ikä, sukupuoli, koulutus ja tehtävänimike ovat yhteydessä kaupan alan työntekijöiden tietotekniikkataitoihin, 2) mitä tietotekniikan koulutustarpeita kaupan alalla tunnistetaan sekä 3) saavuttavatko koulutukset taidoiltaan heikot työntekijät. Aineistomme koostui Työelämän ICT-taidot kaupan alalla -hankkeessa 2016–2017 kerätyistä tietoteknisiä taitoja mittaavan testin tuloksista (N=497), tietotekniikan lähikoulutuksiin osallistuneiden kyselyvastauksista (N=42) sekä koulutettujen ja työnantajien haastatteluista (N=10).

Kaupan alan työntekijöiden tieto- ja viestintätekniikan taidot testattiin hankkeessa suunnitellulla testillä. Parhaiten testissä menestyivät alle 30-vuotiaat ja heikoiten yli 50-vuotiaat. Pelkän peruskoulun suorittaneet saivat testissä keskimäärin alhaisimmat pisteet ja korkeakoulututkinnon suorittaneet korkeimmat. Miehet menestyivät naisia paremmin tiedonhallinnassa, tietoturvassa, tiedonhaussa ja taulukkolaskennassa. Naiset olivat miehiä parempia viestinnässä. Assistentit ja asiantuntijat saivat testistä parhaimmat pisteet ja sekä myyjät että myymäläpäälliköt heikoimmat pisteet. Työntekijöillä oli osaamispuutteita etenkin tietoturvassa, taulukkolaskennassa ja tiedonhallinnassa. On tärkeää, että heikot taidot pystytään tunnistamaan, ja että työntekijöille mahdollistetaan puuttuvien taitojen hankkiminen koulutuksen tai ohjatun työn ohessa oppimisen kautta. Tutkimuksemme mukaan työn ohessa tapahtuvat koulutukset ovat hyvä keino taitojen kehittämiseen ja motivaation lisäämiseen omien tieto- ja viestintätekniikkataitojen päivittämisessä.

Vastoin hankkeen alkuperäistä tavoitetta, yrityksissä hankkeen tieto- ja viestintätekniikan taitojen testaukset sekä lähikoulutukset kohdistettiin lähinnä esimiesasemassa toimiville tavoitteena, että he jalkauttavat osaamistaan muulle henkilöstölle. Näin ollen taidot ja koulutus kasautuivat niille, joiden koulutus ja asema olivat ennestäänkin suotuisia. Ongelmalliseksi tilanteen tekee kaupan alan palveluiden digitalisoituminen, minkä seurauksena osa perinteisistä työtehtävistä vähenee tai poistuu kokonaan. Osa työntekijöistä on vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle, ja uuteen työhön hakeutuminen hankaloituu riittämättömien digitaitojen seurauksena. Kehitys johtaa pahimmillaan työn katkoskohdissa olevien henkilöiden marginalisoitumiseen digitalisoituneesta työelämästä ja yhteiskunnasta.

(Tiivistelmä: Loretta Saikkonen)

Mäkinen, M., Saikkonen, L., Muhonen, M. & Sihvonen, M. (2017). Päivittämättömät digitaidot jarruttavat ikääntyvien työuraa. Työelämän Tutkimus 2/2017

Tutkimuksessa selvitimme ikääntyvien työntekijöiden tietoteknisiin taitoihin liittyvien osaamispuutteiden vaikutuksia kaupan alalla. Tutkimus perustui 45 kyselyvastaukseen ja niitä täydentäviin 10 teemahaastatteluun (45-54v). Ikääntyvien työntekijöiden päivittämättömät digitaidot jarruttavat ikääntyvien työuraa. Puutteelliset taidot hidastavat työntekoa ja haittaavat työuralla etenemistä ja uuteen työhön hakeutumista. Taitojen päivittämättömyys koski etenkin ikääntyviä työntekijöitä sekä työntekijäasemassa olevia, joista juuri kukaan ei ollut saanut aiempaa tietotekniikan koulutusta työurallaan. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet kokivat, että olisivat sellaista tarvinneet. Koulutustaso ja sosioekonominen asema näyttivät lisäävän sekä mahdollisuuksia että halukkuutta kouluttautumiseen ja taitojen päivittämiseen. Toisaalta hankkeen tarjoama lyhytkin koulutus näytti käynnistävän taitojen kehityksen.

Mäkinen, M. & Sihvonen, M. (2016). Tietoteknisten taitojen puutteet maahanmuuttajien kotoutumisen haasteena. Aikuiskasvatus 4/2016.

Ensimmäisessä osatutkimuksessamme tarkastelimme erityisesti maahanmuuttajien kohtaamia tietotekniikan soveltamiseen liittyviä haasteita.  Maahanmuuttajat tarvitsevat digitaalisia valmiuksia esimerkiksi viranomaispalvelujen käyttämiseen. Aiemman tutkimuksen ja haastattelujemme perusteella verkkopalvelujen käytön esteenä maahanmuuttajien tapauksessa on heikkojen digitaitojen lisäksi sisältöjen suunnittelu valtakulttuurin ehdoilla. Kohtalainenkaan kielitaito ei riitä digitaalisten palvelujen käyttöön. Tutkimuksemme mukaan tietoteknisten taitojen opetus kannattaisi sisällyttää jo alkuvaiheen opetustilanteisiin kielenopetuksen rinnalle. Lisäksi digitaaliset oppimateriaalit tarjoavat vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia perustaitojen kehittämisen tukemiseen.

About Mika

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *